Haipro-prosessi

Video: Haipro-prosessi

Loppukevennys: Asiakaslähtöisyys

Lähde: Pertti Jarla. Fingerpori.

Digipolun tiimii kiittää ja kuittaa! 

Tätä blogia ei päivitetä enää 1.1.2017 eteenpäin. 

Blogi-kirjoituksissa käytetyt lähteet ovat linkkeinä (sininen teksti) ellei muuta ole mainittu sivun alalaidassa. Toivomme, että käyttämiemme lähteiden linkit toimivat mahdollisimman pitkään ja johtavat lukijat oikeille jäljille.

Odotamme innolla, miten asiakaslähtöisyys näkyy sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiossa.

Asiakkaan ohjaaminen digitaalisissa toimintaympäristöissä ja itseohjautuvuus

Tässä on Matti. 

Matilla on ongelma, terveydellinen ongelma (kunnioituksesta Mattia kohtaan emme paljasta ongelmasta enempää).

Matti päättää viimein hakea apua ongelmaansa terveysasemalta.

 Matti saa Ari Ammattilaiselta tietoa eTerveys-palveluista

Matti tutustuu eTerveys-palveluiden tarjontaan kotona

Matti esittelee palveluita eteenpäin Liisalle

 

Kuvien CopyRight Mira Svahn-Airos

Digipolku-tapahtuma Jalmarissa 9.12.2016

Suuret kiitokset kaikille tapahtuman järjestämiseen osallistuneille:

Soili Vierula, projektipäällikkö, Oda-projekti
Hanne Ketonen, sovellusasiantuntija, Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä
Irma Lamppu, Lahden kaupunki, Severi teknologiayksikkö
Mari Lehtonen, Lahden kaupunki, Severi teknologiayksikkö
Emma Hirvonen, Lamk, ft-opiskelija
Kaarina Kemppainen, Lahden kaupunki, Pegasos-tuki
Kati Toivola, Finn-ID


KUVIA TAPAHTUMASTA 9.12.2016

Digipolun tiimi

Info-ruudulla pyöri tietoa mTerveys-palveluista

Kanta.fi-palvelua esitteli Heikki Tuomisto

Finn-ID:n pisteellä palvelua teki tunnetuksi Kati Toivola

Jalmarin sairaalan ilmoitustaulu

Hyviksen Hanne ja meidän tiimin Mira

Tiimi työn touhussa

Sote-tieto hyötykäyttöön - info-tilaisuus 27.1.2016

Sirpa Arvosen, HUS Tietohallinto kehittämisen kehittämispäällikön kertomana Virtuaalisairaala 2.0 -hankkeesta ja Terveyskylästä.

Kanta-palvelut ammattilaisille

Jos Kanta-palvelut eivät ole sinulle ammattilaisena vielä tuttuja, voit tutustua potilastiedon arkistoon ja sähköiseen reseptiin oheisten videoiden avulla. Videot on alun perin julkaistu Kanta-palveluiden Kanta-Kanavalla YouTubessa.

Potilastiedon arkiston esittely, 7 min.

Sähköisen reseptin esittely, 11 min.

Potilaan muuttunut rooli sähköisten palveluiden käyttäjänä

Digitaalisen osaamisen merkitys nykypäivän yhteiskunnassa ja työelämässä tulee korostumaan. 

Eurooppalaisen kansalaisia koskevan digitaalisen osaamisen viitekehyksen (DIGCOMP) mukaan digitaalinen osaaminen koostuu viidestä taidosta:

• tiedon käsittely, 
• viestintä, 
• sisällön tuottaminen, 
• turvallisuus ja 
• ongelman ratkaisu.

Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevän raportin mukaan julkishallinnon digitaalipalveluiden osalta Suomi suoriutuu erittäin hyvin ja etenee tavoitteessaan EU: n keskiarvoa nopeammin. Julkishallinnon verkkolomakkeiden käyttö on noin 90%:n  tasolla ja internetin käyttäjistä lähes kaksi kolmasosaa täyttää lomakkeet verkossa. Julkishallinnon digitaalipalvelut ovat näin ollen yksi Suomen digitaaliympäristön vahvoista puolista.

Digitaalisia taitoja kuvaavien indikaattoreiden tiedot Suomen osalta vuodelta 2015.

Euroopan komission sivustoilla on mahdollisuus tarkastella kunkin maan osalta sekä verrata maiden tietoja keskenään tai EU.-maiden keskiarvotietoihin esimerkiksi digitaalisten palveluiden tarjonnan ja rakenteiden kehittymisen, kansalaisten ja ammattilaisten digitaalisen osaamisen osalta. 

_________________________________________________________________________

Tässä on Matti. 

Matilla on ongelma, terveydellinen ongelma (kunnioituksesta Mattia kohtaan emme paljasta ongelmasta enempää).

Matti päättää viimein hakea apua ongelmaansa terveysasemalta.

 Matti saa Ari Ammattilaiselta tietoa eTerveys-palveluista

Matti tutustuu eTerveys-palveluiden tarjontaan kotona

Matti esittelee palveluita eteenpäin Liisalle

 

Kuvien CopyRight Mira Svahn-Airos

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen digitaalisen osaamisen tavoitteet ja arviointi

Työelämän muutokset

Digitalisaation myötä työn sisällöt, työtavat, osaamistarpeet ja johtaminen muuttuvat. Palvelualojen työnantajien PALTA ry:n  julkaiseman Digitalisaatio palvelualoilla -pysyykö Suomi mukana digikehityksessä - raportin mukaan palvelualojen työn sisällön ja luonteen muutoksen taustalla vaikuttavia asiota ovat 

• asiakastarpeiden muutos, 

• kehittyvä teknologia,

• liiketoiminnan monikanavaisuus sekä 

• tuote- ja palvelutarjoamien monipuolistuminen. 

Digitalisaation aiheuttama muutos on kansainvälinen ilmiö, jonka seurauksena työntekijältä edellytetään ammatillisen pätevyyden lisäksi 

• luovuutta, 

• kyseenalaistamista, 

• ongelmien hahmottamista ja ratkaisukykyä, 

• jatkuvaa oppimista, 

• innostumista ja uteliaisuutta uusista asioista. 

Muuttuvassa työ- ja liiketoimintaympäristössä vaaditaan aiempaa enemmän 

• aloitteellisuutta ja itsenäisyyttä sekä 
• kykyä hallita kokonaisuuksia.  

Ihmisen luovuus, empatia ja tunneälykkyys nousevat työntekijöissä arvostetuiksi ominaisuuksiksi teknologian ja robotiikan korvatessa työtehtäviä.

Raportin mukaan vuonna 2020 yli kolmannes useimpien työtehtävien ydinosaamisista tulee olemaan sellaisia taitoja, joita ei vielä vuonna 2015 pidetty tehtävän kannalta oleellisina.

  

Sähköisten palveluiden edellyttämä osaaminen sosiaali- ja terveysalalla 

Sosiaali- ja terveysalan sähköisten palveluiden käyttöönoton yhteydessä on huolehdittava henkilöstön osaamisen kehittymisestä, sillä teknologian välityksellä tapahtuvan vuorovaikutus tulee lisääntymään.

Laadukkaiden ja asiakkaiden kannalta toimivien ja luotettavien sähköisten palveluiden tarjonnassa korostuu henkilöstön osaaminen ja ohjauksessa viestintätekniset taidot.

Kansalaisille suunnattujen sähköisten palveluiden edellyttämää osaamista  terveysalalla kartoittaneen tutkimuksen mukaan sähköiset palvelut 

• muuttavat monelta osin terveysalan prosesseja ja käytäntöjä,  

• käyttöönotto edellyttää koko henkilöstöltä kehittämisvalmiutta ja – halukkuutta, 

• motivaatiota uuden oppimiseen sekä 

• sitoutumista sähköisten palveluiden käyttöönottoon.  

Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa mainitut sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia koskevat koulutus- ja osaamistavoitteet

Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategian tavoitteena on 

• tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja. 

Tavoitteisiin pääsemiseksi on olennaista saada sote-tieto hyötykäyttöön ja jalostaa sitä tietämykseksi, joka auttaa niin palvelujärjestelmää kuin yksittäistä kansalaistakin. 

Pohjois-Karjalan alueella toteutetussa ASSI - sähköisten palveluiden kehittämishankkeessa todettiin, että sähköisiä palvelujen käyttöönotto edellyttää henkilöstön 

• perusteellista käyttökoulutusta 

• perehdytystä esimerkiksi sosiaalisen media käyttöön  

• ohjauskoulutusta asiakkaiden sähköisten palveluiden käyttöön. 

ASSI-hankkeen tuloksena terveysalan ammattilaisen digitaalinen osaamisen katsotaan koostuvan seitsemästä osaamisalueesta 

1) tieto- ja viestintätekniset taidoista, jotka ovat 

• tieto- ja viestintätekniikan perustaidot,

• tietosuoja ja -turva osaaminen,

• luotettavan tiedon haku ja hyödyntäminen asiakastyössä

• sähköisen toimintaympäristön kehittäminen ja palveluympäristön sisällön päivitys

• sähköisten sovellusten ja palvelujen käyttö ja hallinta sekä

• mobiilipalvelujen käytön osaaminen.

Perustaitojen avulla ammattilainen 

• pystyy käyttämään ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja ohjelmia päivittäisessä työssään.

• toimii työssään tietosuoja- ja -turva-asiat huomioiden. 

• tietää, mitä hänen pitää kertoa asiakkaalle tietosuojasta ja tietoturvallisuudesta

• osaa ohjata asiakasta käyttämään sähköisiä terveyspalveluja turvallisesti.

2) vuorovaikutteinen verkkoviestintä ja vuorovaikutustaidot, jotka ovat 

• asiakkaan kohtaaminen erilaissa toiminta-ympäristöissä 

• verkkoviestintäosaaminen

Perusosaamisen avulla ammattilainen mm.

• hallitsee vuorovaikutuksen missä toimintaympäristössä tahansa. 

• tietää miten viestintätapa ja kohtaaminen muuttuvat verkkoviestinnässä 

• osaa käyttää puheen ja kuvayhteyden sekä kirjallisen viestinnän keinoja 

• osaa arvioida, mitä asioita ja miten voi verkossa asiakkaalle viestiä, 

• osaa vastata asiakkaan kysymyksiin tutkittuun tietoon pohjautuen 

•  osaa ohjata  ja motivoida haastattelun keinoin asiakasta verkossa tapahtuvaan omahoitoon ja itsehoidon tukemiseen.

3) itsensä johtaminen ja asiantuntijuus, jotka ovat 

• muutososaaminen

• oman työn kehittämisosaaminen

•  sisäinen yrittäjyys 

•  ajan hallinta.

Perustaitojen avulla ammattilainen  

• on sitoutunut uusiin palveluihin ja työ- ja toimintatapoihin

• omaa sisäistä yrittäjyyttä, yrittäjämäistä toimintaa

• osallistuu oman työn kehittämiseen 

• osaa mukautua ajan hallinnan muutokseen, kun osa normaalista vastaanottotyöstä tapahtuu sähköisesti. 

4) myönteinen asenne sähköisten palvelujen ja tietotekniikan käyttöön käsittäen

• myönteisen asenteen

•  innostusta ja motivaatiota

•  sitoutumista yhdessä sovittujen sähköisten palvelujen käyttöön 

•  joustavuutta

•  halua oppia ja kokeilla uutta.

Perustaitojen avulla ammattilainen 

•  ohjaa mielellään asiakkaita käyttämään sähköisiä terveyspalveluja ja kehittää niitä.

• mahdollistaa asiakkaille tasa-arvoiset mahdollisuudet ottaa palvelu käyttöön

•  omaa kyvyt toimia joustavasti

•  haluaa oppia ja kokeilla uutta 

• osaa antaa rakentavaa palautetta.

5) laaja-alaisesta palvelukokonaisuusajattelusta ja  palvelujen asiakaslähtöisyydestä 

• tietoisuudesta vaikuttavista sähköisistä palveluista ja niiden hyödyntämisestä asiakastyössä,

• asiakkaan palveluvaihtoehtojen ymmärtämisestä

• yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti kohdennetusta palveluosaamisesta ja verkosto-osaamisesta

• asiakaslähtöisyyden ymmärtäminen

• sähköisten palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen ja käyttöönotto,

Perustaitojen avulla ammattilainen 

• tuntee laajemmin kuin oman organisaation sähköiset palvelut 

• tunnistaa sähköisten palvelujen hyödyntämismahdollisuudet asiakastyössä

• ymmärtää laajasti koko palvelukokonaisuus, asiakaslähtöisyyden ja niihin liittyvät asiat. 

•  osaa arvioida, minkälaiset palvelut asiakkaalle sopivat ja valita juuri hänelle soveltuvat palvelut, joista osa voi olla sähköisiä. Sähköisiä palveluja tarjotaan niille, jotka siitä hyötyvät. Sähköisten palvelujen rinnalla tulee olla myös perinteisiä vaihtoehtoja

6) moniammatillisesta ketterän kehittämisen ja käyttöönoton osaamisesta 

• palvelujen arviointiosaaminen

• moniammatillinen kehittämisosaaminen 

• hyvien käytänteidenjakaminen

•  työyhteisön kehittäminen ja alueellinen kehittäminen

Perustaitojen avulla ammattilainen 

• ymmärtää sähköisten palveluiden kehittämisen ja ketterän käyttönoton moniammatillisen yhteistyö

• osaa hahmottaa sähköisen palvelun edellyttämää toimintaprosessin muutosta. 

• osaa hyödyntää erilaisia kehittämistyön menetelmiä, kuten palvelumuotoilun menetelmiä, kehittämistyössä. 

•  osallistuu sähköisen palvelun käyttöönoton suunnitteluun, käyttöönottoon ja sen arviointiin.

• osaa hyödyntää hyviä käytäntöjä ja huomioida kehittämistyössä työyhteisön kehittäminen ja alueellinen kehittäminen. 

• omaa rohkeutta hyödyntää sähköisiä palveluja asiakastyössä

• osaa hyödyntää kehittämisprojektissa organisointikykyä ja johtamisosaamista 

7) monikanavaisen terveysvalmennuksen ja ohjausosaamisen taidot 

• uudenlaisen asiakaspalvelun lähestymistavan omaksuminen

• asiakkaan ohjaus ja valmennus sähköisten palvelujen käyttöön 

• sähköisten palvelujen monikanavainen markkinointi 

• sähköisten palvelujen hyödyntäminen asiakkaan omahoitoon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen 

• asiakkaan ohjauksen tarpeen ja hyödyn yksilöllinen arviointi

•  erilaisten sähköisten palvelujen ohjausmenetelmien suunnittelu ja toteutus huomioiden erilaiset asiakkaat ja asiakasryhmät sekä ohjauksen arviointi

Perustaitojen avulla ammattilainen osaa 

• arvioida asiakkaan ohjauksen tarvetta ja hyötyä yksilöllisesti.

• kartoittaa asiakkaan tarpeet ohjaukselle ja huomioida hänen lähtötasonsa ja kokemuksensa. 

• osata arvioida asiakkaan osaamista käyttää sähköisiä palveluja 

• tunnistaa myös erilaisia asiakasryhmiä, huomioida heidän ohjaustarpeensa

• ja osaa suunnitella ohjauksen monikanavaiset menetelmät. 

•  osaa hyödyntää motivoivaa haastattelumenetelmää ohjauksessa erilaisia viestintäkanavia käyttäessään. 

• osaa arvioida ohjausta ja sen vaikutusta asiakkaan omahoitoon ja hyvinvointiin osana asiakkaan palvelupolkua. 

Sähköinen asiointi muuttaa terveydenhuollon 

ammattilaisen roolia potilaan 

ohjaajaksi ja terveysvalmentajaksi. 

Digitaalisen osaamisen arviointi ja seuranta Euroopan alueella

Digitaalisen osaamisen merkitys nykypäivän yhteiskunnassa ja työelämässä tulee korostumaan. 

Eurooppalaisen kansalaisia koskevan digitaalisen osaamisen viitekehyksen (DIGCOMP) mukaan digitaalinen osaaminen koostuu viidestä taidosta:

• tiedon käsittely, 
• viestintä, 
• sisällön tuottaminen, 
• turvallisuus ja 
• ongelman ratkaisu.

Euroopan digitaalialan kehitystä käsittelevän raportin mukaan julkishallinnon digitaalipalveluiden osalta Suomi suoriutuu erittäin hyvin ja etenee tavoitteessaan EU: n keskiarvoa nopeammin. Julkishallinnon verkkolomakkeiden käyttö on noin 90%:n  tasolla ja internetin käyttäjistä lähes kaksi kolmasosaa täyttää lomakkeet verkossa. Julkishallinnon digitaalipalvelut ovat näin ollen yksi Suomen digitaaliympäristön vahvoista puolista.

Digitaalisia taitoja kuvaavien indikaattoreiden tiedot Suomen osalta vuodelta 2015.

Euroopan komission sivustoilla on mahdollisuus tarkastella kunkin maan osalta sekä verrata maiden tietoja keskenään tai EU.-maiden keskiarvotietoihin esimerkiksi digitaalisten palveluiden tarjonnan ja rakenteiden kehittymisen, kansalaisten ja ammattilaisten digitaalisen osaamisen osalta. 

Digipolku esittäytyy

Talvisena marraskuun päivänä Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatio- ja liiketoimintaosaaminen ylempi AMK-koulutus ryhmä perusti yhteisen bloginsa nimeltään Digipolku.

Hallituksen tavoitteeena on tehdä Suomesta sekä moderni että innostava oppimisen kärkimaa. Työelämälähtöisyys korostuu, oppimista tapahtuu työpaikoilla, itseohjautuvuus lisääntyy, jolloin digitalisaatio tulee avuksi.

Haluathan olla muutoksessa mukana varmistamalla osaamisesi!

_________________________________________________________________________________

Toimeliaat opiskelijat Pia Rosenberg, Auri Räsänen, Ritva Saarelma, Eija Suomalainen, Mira Svan-Airos, Riikka Taipale, Heini Toijanaho, Heikki Tuomisto sekä Minna Väänänen kokoavat prosessin edetessä materiaalia ...

.....jolloin syntyy DIGIPOLKU

_________________________________________________________________________________

Digitaaliset palvelut asettavat tarvetta erilaiselle osaamiselle. Tarkista oma osaamisesi taso tästä.

_________________________________________________________________________________

Tervetuloa kokemaan oma yksilöllinen DIGIPOLKU 

9.12.2016

toimeliaiden opiskelijoiden järjestämänä Jalmarissa

Sähköisten palveiden hyödyt sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli: autetaan asiakasta digitaalisten-palveluiden-käytossä

_________________________________________________________________________________

 YHTEISTYÖLLÄ SAAVUTAMME HYVINVOINTIA

Videon CopyRight Mira Svahn-Airos

_________________________________________________________________________________

Kuulimme mahdollisuudesta saada esittelyä Digitaalisia ratkaisuja Finn-id:n esittelemänä ja vielä kera karkkien

_________________________________________________________________________________

Loppukevennys: Asiakaslähtöisyys

Lähde: Pertti Jarla. Fingerpori.

Digipolun tiimii kiittää ja kuittaa! 

Tätä blogia ei päivitetä enää 1.1.2017 eteenpäin. 

Blogi-kirjoituksissa käytetyt lähteet ovat linkkeinä (sininen teksti) ellei muuta ole mainittu sivun alalaidassa. Toivomme, että käyttämiemme lähteiden linkit toimivat mahdollisimman pitkään ja johtavat lukijat oikeille jäljille.

Odotamme innolla, miten asiakaslähtöisyys näkyy sosiaali- ja terveysalan digitalisaatiossa.

Haipro -raportointijärjestelmä potilasturvallisuuden kehittämiseen

Matti Malliasiakkaalla on poika, joka lataa qr-koodilukijan puhelimeensa selvittääkseen mitä HAIPRO tarkoittaa.

Matille tapahtui olkapään hoidossa haitta, mistä Matti haluaa tehdä ilmoituksen. Näin Mattia autetaan tekemään ilmoitus HAIPROSSA.

HaiPro-ilmoituslomake

 

 

 

Esimerkki sairaalassa sattuneesta kaatumistapaturmasta:

 

 

                                                      Videon CopyRight Mira Svahn-Airos

Terveyskylä

Terveyskylä on erikoissairaanhoidon verkkopalvelu, joka on tehty yhdessä potilaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Se on tieteelliseen tutkimukseen perustuva, huippuasiantuntijoiden kehittämä sekä ylläpitämä palvelu.Terveyskylä kuuluu Virtuaalisairaala 2.0 –kehittämishankeeseen.

HUS:in tietohallinnon kehittämispäällikkö Sirpa Arvosen mukaan Terveyskylän  tavoitteena on tuottaa:

•          eTerveyspalveluja asiakkaille
•          oirekohtaisia navigaattoreita
•          itse- ja omahoito-oppaita
•          monikanavaista hoitoa ja hoidon seurantaa
•          sähköinen kommunikointikanava terveysalan ammattilaisiin

Terveyskylä koostuu erilaisista taloista, joista osa on jo julkaistu 2016 (Mielenterveystalo, Painonhallintatalo, Harvinaissairauksien talo, Naistalo, Kuntoutumistalo ja Kivunhallintatalo sekä Helsingin Biopankki) ja osa tulee käyttöön 2017 (Lasten-, Vertaistuki-, Ihotauti-, Nivel-, Sydän-, Aivo-, Reuma-, Verisuoni-, Diabetes-, Syöpä-, Allergia- ja astma- ja Lääketalot sekä ammattilaisten osio). Suunnitelman mukaan vuoteen 2019 mennessä Terveyskylästä löytyy 20 taloa.

Terveyskylä on Suomen kaikkien yliopistollisten sairaanhoitopiirien yhteinen hanke, jonka koordinoinnista vastaa HUS. Palvelun rahoitus tulee sosiaali- ja terveysministeriöltä. 

Hyvis.fi

HYVIS on hyvinvoinnin ja sähköisen asioinnin ratkaisu, josta löytyy asiantuntijoiden tarkistamaa, luotettavaa tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä (Paukkala 2013). Se on julkisen sektorin alueellinen portaali sähköiseen asiointiin, ja pitää sisällään kolme eri osa-aluetta: julkinen portaali Hyvis.fi ammattilaisille ja kansalaisille, ammattilaisen Hyvis sekä OmaHyvis kansalaisten asiointiin (Ketonen 2016; Piiroinen 2016).

Palvelut tuottaa Medi-IT:n tytäryhtiö Hyvis-ICT. Portaali on käytössä 1,2 miljoonan suomalaisen terveydenhuollossa Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keskisuomessa, Päijät-Hämeesa, Etelä-Pohjanmaalla, Itä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Päijät-Hämeessä Hyvis on otettu käyttöön syksyllä 2014. (Ketonen 2016; Piiroinen 2016.)

Hyviksen tarkoituksena on mahdollistaa monipuolinen ja monikanavainen sähköisten palveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Se toimii sote-palveluiden asiointialustana ja on yhteensopiva muiden hallinnonalojen sähköisten palveluiden kanssa. Hyviksen palvelut ovat kansallisesti määriteltyjä, ja se toimii organisaatio- tai kuntarakenteista riippumattomana. (Paukkala 2103.)

OmaHyvis -palvelun käyttö vaatii kansalaiselta sisänkirjautumisen ja sähköisen asioinnin sopimuksen tekemisen. Palvelun tarkoituksena on turvallisesti ja luotettavasti mahdollistaa kansalaisen ja julkishallinnon organisaatioiden välinen kanssakäyminen. Palvelun avulla kansalainen voi itse osallistua oman terveytensä hoitoon ja saa mahdollisuuden toimia ja tehdä itse. (Paukkala 2013.)

Hyvis mobiili on sähköisen asiointipalvelun mobiiliversio. Käyttöönottojen edetessä Hyvis mobiili julkaistaan ladattavaksi ensin Androidiin ja myöhemmin myös muihin mobiililaitteisiin. Mobiilisovelluksen palveluja käytetään kirjautumalla sisään pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. (Hyvis-ICT, 2016.)

Ammattilaisen hyvis

Ammattilaisen Hyviksen tarkoituksena on tarjota ammattilaisille monipuolisia välineitä yhteydenpitoon asiakkaan kanssa. Palvelu antaa keskitetyn sähköisten palveluiden näkymän ja työkalut ammattilaisten käyttöön sekä integraatiot taustajärjestelmiin. (Paukkala 2013.) Integraatioalusta hakee kansalaisten tiedot väestötietojärjestelmästä sekä tallentaa tiedot asiointisovelluksen tietokantaan. Sairaanhoitopiirit tuottavat kukin haluamaansa sisältöä oman alueensa Hyvis.fi – sivuille. Sisältö rakentuu sellaiseksi, miten se palvelisi kohderyhmää parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hyvis sisältää sähköisen asioinnin toiminnallisuuksia kansalaisille, sekä ammattilaisille, muun muassa suojatun viestinvälityksen, ajanvarauksen, palveluhallinnan, spontaanin palautteen, lomakkeiston ja hoitoon hakeutumisen. (Hyvis-ICT,2016.)

Keski-iän ylittäneenä Matille herää kiinnostus omaan terveyteensä. Pehmeällä sohvalla takkatulen ääressä kosketus mobiilisovellukseen HYVIS matille aukeaa tietoa, mitä HYVIS voi tarjota.

Ajankohtaista ovat influenssarokotukset

PARO-hylje

Matin äiti on yksinäinen ja hyvin iäkäs henkilö. Hän saa PARO-hylkeen syliinsä. Paro tuo äidille muistoja omasta lemmikistään, mitä hän sai hoivata nuoruusvuosinaan. Katsotaan, miten PARO vaikuttaa ikääntyvillä.

Paro hoivaa ikääntyviä

Paro tuottaa läsnäolollaan terapiaa. Lue lisää aiheesta

Paron vaikutuksia on tutkittu
Paro valloittaa ikääntyviä
Paro ikäteknologian käkäte hankkeessa


Kuva:Pixabay.com